MAITLAND-TERAPIA

 Australialaisen Geoff Maitlandin kehittämä Maitland konsepti on fysioterapeuttien keskuudessa ehkä maailmassa laajimmalle levinnyt manuaaliterapian muoto. Erityisesti anglosaksisten, englanninkielisten maiden fysioterapeutit tutustuvat tähän konseptiin jo peruskoulutuksessaan. Geoff Maitland kehitti 50-luvulla oman metodin jossa perusajatuksena oli, että pelkillä manuaalisilla tekniikoilla ei pääse kovinkaan pitkälle, koska tärkeämpää on se miten potilaan tutkii ja mihin johtopäätöksiin on haastattelulla ja kliinisellä tutkimuksella päätynyt. Maitlandin mukaan manuaaliterapialle on tyypillistä kliininen ajattelumalli.

 Maitland konseptissa käytettyjä peruskäsitteitä ovat ”brick wall”, mobilisoinnin asteet, liikediagrammi sekä ”assesment-reasssesment”. Kahden viimeisen vuosikymmenen aikana Maitland konseptiin on lisäksi tullut mukaan kliininen päättely (clinical reasoning).

Maitland-konseptissa huolellisen tutkimisen merkitys korostuu entisestään. Potilas ja hänen kuvaamansa tuntemukset ovat keskeisessä asemassa. Tarkka oirekuvan muodostaminen on tärkeää ja siihen käytetään aikaa. Näin saadaan kuva kudoksen ärtyvyydestä, tilan vaikeusasteesta, muodostetaan oletuksia, mistä voisi olla kysymys sekä yritetään löytää vastaavia löydöksiä (comparable signs) kliinisessä tutkimisessa. Maitlandin mallin mukaisessa teoriassa diagnoosilla ja kliinisillä löydöksillä ei ole paljoakaan tekemistä toistensa kanssa. Tätä teoriaa nimitetään kivimuuriksi (Brickwall).

 Objektiivisessa tutkimuksessa pyritään löytämään liike tai asento, jolla saadaan potilaan oireet esiin. Kyseisiä "asteriskeja" käytetään hoidon kuluessa uudelleen arvioinnissa (reassessment). Arviointia tehdään hoidon kuluessa toistuvasti. Hoitotekniikkoina käytetään joko passiivisia fysiologisia mobilisointeja (liikkeet, jotka myös aktiivisesti mahdollisia) tai nk. passiivisia aksessoorisia mobilisointeja (liikkeet, joita potilas ei itse voi tehdä) tai edellisten yhdistelmiä.  

Maitland-konseptin pääelementit:

1) Sitoutuminen potilaaseen (potilaan hoitoon)

2) Ajattelutapa ja kliinisen näytön ensisijaisuus

3) Toistuva arviointi ja analyyttinen arviointiprosessi

4) Tutkiminen

5) Passiiviset liiketekniikat